Oletko “huolehtija”? Silloin sinulle tutu tunne on ehkä myös ahdistus.
Huolehtijalla riittää aina huolehdittavaa. Kun yksi huoli poistuu niin toinen tulee mieleen. Mielessä voi olla myös useita huolia samaan aikaan. Usein huolehtimiseen liittyy myös voimakasta ahdistusta.
Kaikki huolehtiminen ei kuitenkaan ole epätervettä. Integratiivisessa rationaalis emotionaalisessa kognitiivisessa käyttäytymisterapian viitekehyksessä erotetaan niin kutsuttu terve huoli (healthy concern) ja epäterve ahdistus (unhealthy anxiety).
Huolehtimisen taustalla olevat tekijät
Jotkut meistä ahdistuvat helpommin. Kyseessä voi olla peritty taipumus, persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä, ja negatiivisia elämänkokemuksia, traumoja. Trauman vaikutuksesta stressihormonitasot voivat jäädä suuriksi ja ilmetä ahdistuksena. Trauma voi myös horjuttaa perusturvallisuuden tunnetta joka sitten ilmenee huolehtimisena. Joskus esimerkiksi OCD:n taustalla on myös traumaattinen kokemus.
Huolehtiminen voi olla myös opittua. Lapsuudenperheen vaikutus näkyy usein siinä miten luotamme tulevaan ja miten ja mistä huolehdimme. Monesti huolehtimisen taustalla on myös sekä traumatausta että opittu käyttäytymismalli.
Huolehtijan elämä pyörii erilaisten huoliketjujen ja katastrofiskenaarioiden ympärillä. Elämään kuuluu aina epävarmuutta, mutta huolehtijalla tämä elämän perusolemus triggeröi ahdistusta. Jotkut huolehtivat ja ahdistuvat melkein kaikikka tai kaikilla eri elämän osa-alueilla, puhutaan yleistyneestä ahdistuksesta. Useilla meistä on kuitenkin tyypilliset huolikohteet, tietyt elämänalueet tai asiat, joilla olemme taipuvaisia huoleen ja ahdistukseen.
Huolehtimisen reflektointi ja haastaminen terapiassa
Integratiivisessa rationaalis emotionaalisessa kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tarkastellaan ajatus- ja käyttäytymismalleja ja niihin liittyviä tunteita. Opitaan reflektoimaan omia uskomuksia, ajattelumalleja ja niiden juuria. Tämän jälkeen niitä voidaan haastaa ja muuttaa. Opetallaan tunnetaitoja, esimerkiksi ahdistuksen hallintamenetelmiä. Mikäli taustalla on traumakokemuksia, näiden idetifiointi ja töstäminen ovat osa terapiaprosessia.
Monesti huolehtija on mielessään suurimman osan ajasta tulevassa, ei nykyhetkessä. Tai sitten menneisyydessä murehtien tapahtumia joita ei voi muuttaa. Työskentelyyn voidaan liittää tällöin esimerkiksi mindfulnestaitoja.